Suunnistusta, juoksua ja triathlonia 70-80-90 -luvulla

SUUNNISTUS + JUOKSU
Tässä vaiheessa on mainittava, että minulla on jonkinlaista urheilutaustaa. Suunnistus oli alkuvaiheessa mukana jo 12 - 14 -ikävuosina, jolloin kilpailtiin viikoittain Pohjois-Savon alueella piirikunnallisissa sekä kansallisissa kilpailuissa. Talvella ei tullut juostua, ainoastaan hieman hiihtoa. Keväällä taas lumien sulettua alkoi maastojuoksukausi.

Jostain syystä suunnistus kuitenkin loppui murrosiässä, kunnes 16-vuotiaana ostin lenkkarit (oranssin väriset, aasialaiset) ja aloin juoksemaan. Yhtenä innoittajana oli luonnollisesti Virenin temput Montrealissa. Tästä lähtien tilasin myös Juoksija -lehden ja luin myös kaiken kirjallisuuden mitä juoksuvalmennuksesta oli siihen mennessä painettu. Vinkkejä sain myös urheiluseurassa toimineelta valmentajalta. Ensimmäisestä kesästä lähtien päämatkani olivat 800 ja 1500 metriä.

Peruskuntokauden juoksukilometrit eivät olleet hääppöisiä, noin 50 - 60 kilometriä viikossa. Kimmohyppelyitä tein läpi vuoden. Kolmen ensimmäisen vuoden ratakaudet menivät kuitenkin toistuvasti "penkin alle" sitkeän angiinan vuoksi, joten kunnon rataharjoittelukautta en voinut vetää läpi. Kuitenkin syksyllä alkoi aina uusi harjoittelukausi. Motivaatio oli tuolloin hurja.
Vuonna 1978 sain valmennusohjeita Erkki Turuselta, joka toimi kuopiolaisen estejuoksija Vesa Laukkasen valmentajana. Laukkanen juoksi nuorten 1500 estejuoksun maailmanennätyksen vuonna -77 ja oli vielä mukana vuoden 1980 Moskovan olympialaisissa. Kevään-78 maatiekisat antoivat jo osviittaa siihen, että taso oli noussut monta askelta ylöspäin. Tästä osoituksena mm. viides sija A-poikien piirimestaruusmaastoista Kuopiossa Huuhan mäen pururadalla. Juoksukilometrit peruskuntokaudella olivat noin 70 - 80 kilometriä viikossa. Kesällä tuli kuitenkin taas angiina ja hankala mätäpaise kurkunpäähän, joten edessä oli leikkaus ja taas pieleen mennyt kilpailukausi. Tämän jälkeen en ole angiinaa sairastanut.

Syksyllä 1982 päätin panostaa juoksuharjoitteluun pitkäjänteisesti ja huolellisesti. Viikkoesimerkki harjoituspäiväkirjasta peruskuntokaudelta (marraskuu) vuodelta 1982:

 Ma; aamu; 30 min kevyt (kimmohyppelyt)
        ilta; Tv 8km (4`30/km) + punnerrukset, vatsat, selkä
Ti;    Tv, kevyt 14 km (4` 50/km)
Ke;   aamu; 30min kevyt (kimmohyppelyt)
        ilta; Kevyt 3 km + Tv, kova 7 km (4` 10 min/km) + kevyt 3 km
To;   Kevyt 14 km (5` 15 min/km)
Pe;  Tv 8 km (4` 30min/km) + 5 x 200 m rennosti/200m hölk.
La;   Kevyt 30 min + 3 x 1000m (3` 45/km)/6 min hölkkä pal. + kevyt 15 min
Su;   Kevyt 18 km (5` 15 min/km)

Paino kilpailukaudella oli 74 - 76kg Kolme tällaista viikkoa, jonka jälkeen palauttava viikko, jolloin oli kaksi lepopäivää ja kilometrejä noin 50 km/viikko. Paras viikko oli noin 112 km. Eli todella vähän! Lenkit juostiin vaihtelevilla vauhdeilla, oli siis kevyt, tv kevyt, tv ja tv-kova. Vauhtikestävyyslenkit oli tärkeitä - eli nuo tv-kovat. Näissä vauhti nousi progressiivisesti syksystä alkukesään.
Keväällä 1983 juoksu maittoi. Toukokuussa, ilman rataharjoittelua juoksin Kuopion Väinölänniemen "asfaltilla" 3000m yhdeksän minuutin pintaan (9,04). Tämän jälkeen olinkin sitten jumissa! Kesäkuussa juoksin 1500 metrin kisoja välille 4.07 - 4.16, ja ennätykseni 4.05,8 (Kuopio, Väinölänniemi) ja heinäkuussa 800 metrillä 2,00,11 (pm-kilpailut, Lapinlahti). Sitten revähtikin oikean jalan lonkan lähentäjä aika pahasti ja juoksut oli kesältä siinä. Uskon, että syynä tähän oli nuo Väinölänniemen kaksi asfalttikisaa, joista jalat eivät palautuneet, vaan tein rataharjoittelut jumissa olevilla lihaksilla. Tähän loppui myös juoksut pariksi vuodeksi. Olin kuitenkin urheilussa mukana, hölkkäilin ja suorittelin valmennuskursseja.

TRIATHLON
Triathloniin innostuin fysioterapeutin opiskeluni aikana Turussa 1986 (Turun Triathlon Team). Sattumoisin tutustuin siellä myös Pauli Kiuruun. Tein opiskelun ohessa hierontatöitä, joten P Kiuru kävi aika säännöllisesti muokattavana. Tämä luonnollisesti lisäsi myös minun intoa lajia kohtaan. Ostin muuten Kiurulta ensimmäisen märkäpukuni, jolla hän oli voittanut pronssia vuonna -87 Euroopan mestaruuskisoissa. No, minun uintivauhtia tuo Kiurun meriitti ei kuitenkaan lisännyt.

Märkäpuku mallia "Ursuit".
Märkäpuku mallia "Ursuit".
P Kiurun lähettämä lehtileike, jossa ko. märkäpuku on hänen yllään.
P Kiurun lähettämä lehtileike, jossa ko. märkäpuku on hänen yllään.
Nostalgiaa...tuon Fiatin (vuosimallia -77) ostin 5000 markalla sekä pyörän Tunturi Professional, hinta taisi olla n. 2000mk. Kuva on duathlon -kisoista Laukaassa, jossa puhkesi takakumi (...siis Tunturista).
Nostalgiaa...tuon Fiatin (vuosimallia -77) ostin 5000 markalla sekä pyörän Tunturi Professional, hinta taisi olla n. 2000mk. Kuva on duathlon -kisoista Laukaassa, jossa puhkesi takakumi (...siis Tunturista).
Ensimmäinen triathlon -kilpailu edessä Somerolla -87!
Ensimmäinen triathlon -kilpailu edessä Somerolla -87!

Elämäni ensimmäinen triathlon kilpailu oli Somerolla 1987. Veden lämpötila +13, joten rannalla odotteli aran ja epäilevän näköisiä miehiä. Silmiinpistävää oli, että osa noista miehistä oli suorastaan bodareita. Ehkä heitä innoitti mukaan se, että silloin vielä puhuttiin "Teräsmieskilpailuista". Kilpailussa uintimatkan piti olla 1km, joka lyhennettiin kuitenkin 600 metriin. Tuona kesänä minullakaan ei ollut vielä käytössä märkäpukua. Tämä Someron kisani päättyi rengasrikkoon heti pyöräilytaipaleen alussa.

Kuopiossa.
Kuopiossa.
Pyöräilyosuutta Väinölänniemellä (Kuopio).
Pyöräilyosuutta Väinölänniemellä (Kuopio).
Juoksu kulki....
Juoksu kulki....
Hankasalmen neljäsosamatkan kisan juoksuosuudelta - kulki taas!
Hankasalmen neljäsosamatkan kisan juoksuosuudelta - kulki taas!

Triathlonin osalta 80-luvun loppu oli mielenkiintoista. Kilpailuja oli ainakin Etelä- ja Varsinais- Suomen alueella lähes joka viikonloppu, etupäässä vartti- tai neljännesosamatkoja. Kilpailijoiden ja harrastajien määrä lisääntyi ja liitollakin oli kovat tavoitteet saada laji ns. "läpi". Aivan se ei onnistunut. Samanlaista imua siinä ei tuolloin ollut mitä siinä on nyt 2000-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.
Thriathlon vuosien aikana perehdyin teoriassa ja etenkin käytännössä sen lajiharjoittelun saloihin. Kiersin kilpailuja ja totesin, että en osaa kunnolla uida (surkeaa), pyöräilyssä olisi pitänyt olla rutkasti enemmän tehoja, mutta juoksu meni kuitenkin huippujen tahtia.
Joroisten puolimatka (uinti 2,5km, pyöräily 90km ja juoksu 21 km) vuonna 1988 jäi hyvin mieleeni jo senkin vuoksi, että matka Turusta Joroisille oli ikimuistoinen. Fiat 127:sta pamahti kannentiiviste jo heti alkumatkasta, joten matkaa tehtiin 80km/h vauhdilla. Auto savuutti aivan älyttömästi, joten uutta öljyä täytyi laittaa moottoriin vähän väliä. Turusta starttasimme iltasella ja Joroisissa oltiin hieman klo 24:00 jälkeen! Majoittuminen leirintäalueelle, pyörä kuntoon ja nukkumaan noin klo 02:00. Aamulla aikainen herätys, koska uitiosuus alkoi klo 8:00!
Kisa meni hyvin, jos ei huomioida älytöntä juoksuosuutta. Olin lähdössä ensimmäiselle 7 kilometrin juoksulenkille samaan aikaan kuin P Kiuru aloitti oman viimeisensä. Siinä juostessa hän sanoikin, että josko auttaisin vetämään hänet maaliin. Takaa oli tulossa silloinen "teräsmies" Mangnus Lönggvist. Tein työtä käskettyä, koska oma juoksu kulki - oikeastaan se oli helppoa! Sillä vauhdilla mitä siinä juostiin, niin tuli eroa Lönggvistiin varmaan rutkasti lisää. Itse sinnittelin vielä 16 kilometriä ja kokonaisaika oli himpun yli viisi tuntia. Mikäli olisin juossut oman juoksuni, niin olisihan se mennyt reilusti alle viiden tunnin, mutta hyvä näinkin.

Kisan lähtö Joroisten -88 puolikkaalle. Meikäläisellä ei kiirrettä, vaan odottelen hietikolla kädet lanteilla (nuoli).
Kisan lähtö Joroisten -88 puolikkaalle. Meikäläisellä ei kiirrettä, vaan odottelen hietikolla kädet lanteilla (nuoli).
Pyöräilyosuus loppumetreillä. Alla Nishiki Trim Master. Huomioi makkarakypärä, remmit polkimissa, normikello ranteessa ja tuubi kiinni satulatolpassa.!
Pyöräilyosuus loppumetreillä. Alla Nishiki Trim Master. Huomioi makkarakypärä, remmit polkimissa, normikello ranteessa ja tuubi kiinni satulatolpassa.!
Evijärven SM-kisoista!
Evijärven SM-kisoista!

Harjoittelupäiväkirjasta esimerkki keväältä 1988:

Ma; aamu; Pyöräily 1h30 min (nopea kadenssi, isolla eturattaalla 30min).
       ilta; Juoksu 1h (kevyt) + uinti 1500m
Ti; Pyöräily 2h 10min, lopussa 30 min isolla eturattaalla + juoksua kevyesti 20 min
Ke; Juoksu kevyt 20 min + Tv, kova 40 min (3`50min/km) + kevyt 15 min + kuntopiiri 45 min.
To; aamu; Juoksu eritt. kevyt 20 min,
      ilta; Uinti (tekniikkaa; kellukkeet, räpylät) 45 min
Pe; Lepo
La; Pyöräily 3h 25min (vaihteleva kadenssi, putkelta paljon)
Su; Juoksu kevyt, palauttavaa 40 min (5`10min/km).

Paino kilpailukaudella oli 78 - 79 kg. Harjoittelumäärät olivat varsin pienet. Opiskelun vuoksi oli viikkoja, jolloin harjoittelu jäi tosi vähiin ja vastaavasti tuli myös useita tosi kovia määräviikkoja. Uinti oli minulla suorastaa surkeata - erittäin surkeaa, pyöräilyyn olisi pitänyt satsata ajallisesti huomattavasti enemmän (etenkin voimaa/tehoja), mutta juoksussa olin kuitenkin vahvoilla. Syksyllä juoksin yksittäisessä maantiejuoksukisassa Turussa (Ruissalo) 21km, 1h 14min. Heinolan varttimatkojen SM -kisoissa kulki juoksu älyttömän hyvin.  Toki suunnitelmissa oli panostaa harjoitteluun huomattavasti enemmän, mutta aika usein käy niin, että itse toteuttamisessa on jo sitten omat haasteensa. Turusta muutimme Keski-Suomeen loppuvuonna -88 ja lopulta asetuimme Laukaaseen. Työ vei ison osan ajasta, ja vähitellen alkoi perhekkin kasvaa, joten jostain oli luovuttava.

URHEILUELÄMÄ KILPAILU-URAN JÄLKEEN 

Thriathlonin jätin vähitellen pois vuoden -93-94 aikana, puhtaasti siis työkiireiden sekä perheen vuoksi. Siirryin valmennuspuolelle valmentamaan nuoria kestävyysjuoksijoita sekä yhtä aikuisten sarjan miespuolista thriathlonistia. Parhaimmillaan valmennettavia oli seitsemän. Saavutin myös kestävyyslajien A-valmentajatutkinnon, joten tunsin omaavani alalta varsin hyvät teoria ja käytännön tiedot. Oma liikkuminen väheni vuosi vuodelta. Toki oli niitäkin vuosia, jolloin päätin aloittaa juoksuharjoittelun. Aika säännöllisesti kaikki meni hyvin noin kolmen kuukauden ajan, kunnes akillesjänteet sanoivat yhteistyön irti jännetulehduksen seurauksena. Siihen se sitten lopahti muutamaksi kymmeneksi vuodeksi.
Vuonna -97 aloitin opiskelut Jyväskylän Yliopistossa (Terveystieteet), joten tunsin, että aikaa ja energiaa ei ole enää liikuntaan "tuhlattavaksi" tulevinakaan vuosina! Paino nousi hyvää tahtia ja vaaka alkoi näyttää jo reilusti yli sadan kilon lukemia.

2000-luvulla liikuntaa ei ollut ollenkaan. Yksi poikkeus oli vuonna 2006 (46v.), jolloin osallistuin kylmiltään 10km:n Rauhalahti -juoksuun. Aikaa tuhlaantui 52min. Olin hieman pettynyt, koska olen aina sanonut, että kymppi täytyy mennä kylmiltään alle 50min, vaikka "harjoittelematta". Toki tähän juoksuun harjoittelin - kaksi viikkoa sauvakävelyä. Rauhanlahti-juoksun jälkeisenä aamuna olikin sitten paikat kipeänä, ei niinkään jalat, mutta vatsa ja kyljet sitäkin enemmän.

V. 2006, Rauhanlahden 10km. Tuhdissa kunnossa oltiin, kuvassa olen tuo oikean puoleinen - etualalla!
V. 2006, Rauhanlahden 10km. Tuhdissa kunnossa oltiin, kuvassa olen tuo oikean puoleinen - etualalla!